Juttu luvattiin julkaista, kunhan poistan tekstin alusta Pentti Tiusasen ja muotoilen alun uudelleen. Tein niin saman tien. Ja laitoin alkuperäisen Länsi-Savoon, jossa se julkaistiin heti perjantaina 18.3., kuten myös Itä-Savossa.
Soittelin taas eilen maanantaina (21.3.) Hesariin kysyäkseni, millä perusteella kirjoitusta ei julkaista. Oli kuulemma jonossa. Tänään tiistaina 22.3. se sitten oli lehdessä. Alkuun oli lisätty pöhkö viittaus Hesarin lauantaiseen (19.3.) uutiseen, joka käsitteli neutraalisti verkkokalastuskieltoa koskevia sopimuksia. En kai minä nyt niitä moiti?
Alusta oli otettu myös pois pari lausetta, jossa käsittelin sitä, kuinka ihmisten viisaus kaikkiin asioihin kasvaa, mitä kauempaa he niitä katsovat.
Seuraavassa alkuperäinen, Länsi- ja Itä-Savossa 18.3. julkaistu teksti:
Kuka suojelisi Nestoria?
Kansanedustaja Pentti Tiusanen päätti Saimaan kotitarvekalastajia vastaan suunnatun mielipidekirjoituksensa (LS 9.3.) tahattomasti lauseeseen: ”Juha Vainion pelko tulee estää, Nestori Miikkulaisen ei tule jäädä lajinsa viimeiseksi.”
Tahattomasti siksi, että Tiusasen ei ollut suinkaan tarkoitus puolustaa Saimaan saariston kotitarvekalastajaa, joka Nestori oli, vaan päinvastoin uhrata hänet norpan suojelun nimissä. Tiusanen muisti laulun sanat väärin.
Tiusanen tuli osuneeksi norppasodan ytimeen: uhrataanko Nestori Miikkulainen norpan varjolla vai turvataanko myös Nestorille elämisen oikeus Saimaalla.
Juha Vainion laulussa Nestori Miikkulainen ja norppa ovat vielä sulassa sovussa ja samassa veneessä: kummastakin uhkaa tulla sukunsa viimeinen. Vasta viime vuosina kiihkeimmät luonnonsuojelijat ovat tehneet Miikkulaisesta norppakuolemien suurimman syntipukin.
Kyse ei ole vain keväisestä verkkokalastuskiellosta, vaan tavoitteena on kieltää verkkokalastus lopulta kokonaan. Esimerkiksi eräs norppatutkija sanoi minulle suoraan viime syksynä Oravissa, että Saimaan asukkaiden tulee norpan takia lopettaa ikiaikainen muikun kotitarvekalastuksensa.
Asetusluonnos 0,15 millin verkkolangan enimmäisvahvuudesta lopettaisi toteutuessaan suuremman kalan pyynnin Saimaan laajoilta norppa-alueilta pitkälti kokonaan jo toukokuusta alkaen.
Muilla pyydyksillä ei kotitarvekalastaja voi muikkua eikä juuri kuhaa ja siikaakaan pyytää.
Jos Miikkulaisen esikuva Nestori Reponen (1912-1982) olisi näkemässä, mitä kaikkea hänen nimissään nykyään puuhataan, hän kääntyisi haudassaan.
Nestori asui keskellä Saimaata Lintusalon saaressa ja elätti itsensä kyläseppänä ja kirvesmiehenä. Kuten kaikki muutkin saaristolaiset, myös Nestori sai tärkeän osan ravinnostaan Saimaasta. Muikku- ja kuhaverkot olivat järvessä tuon tuosta.
Vaikka enää omavaraistalous ei ole niin suurta maaseudulla kuin Nestorin aikaan, vieläkin sillä on merkitystä. Moni tulee toimeen vähällä rahalla, kun huomattava osa ruuasta tulee omasta kasvi- ja perunamaasta, itse pyydetystä kalasta, riistasta ja muista metsän antimista.
Saariston väki on käynyt kovin vähiin. Enää Nestorin kotikylässä asuu 10 ihmistä, kaikki olemme yli 50-vuotiaita. Koko Puumalassa, Nestorin kotikunnassa, syntyi viime vuonna 7 lasta. Norppia syntyi sentään 9.
Näillä näkymin luonnonsuojelijoiden fundamentalistisiipi saa tahtonsa läpi piankin: Nestorin suku kuolee sukupuuttoon. Jäljelle jää sentään norppa.
Riitta Viialainen
Lintusalo, Puumala
Seuraavassa Hesaria varten tekemäni uusi alku, jota ei siis julkaistu sellaisenaan:
"Kuka suojelisi Miikkulaista?
Helsingin perspektiivistä on kovin helppo jaella tuomioita ”vapaa-ajan kalastajille” norppasodassa. Se on tietysti inhimillistä. Mitä kauempaa asioita katsotaan, sitä viisaammaksihan sitä tullaan kaikissa asioissa. Norppa-asiassa suurin viisaus on Brysselissä."
Ja tässä Hesarin toimituksen muotoilema alku:
"Kuka suojelisi Miikkulaista?
Helsingin Sanomissa kirjoitettiin saimaannorppien suojelun kiristämisestä (Kotimaa 19. 3.). Helsingin perspektiivistä on kovin helppo jaella tuomioita vapaa-ajan kalastajille norppasodassa."
