Maalaistalossa asuu taiteilija

En tiedä, miltä ulkopuolisesta tuntuu, kun katselee tätä videota, mutta minua alkaa eräässä vaiheessa naurattaa. Kun kuvasin tätä videota, oli välillä vaikea pitää kädet vakaina, koska nauratti niin. Minua ehkä naurattaa juuri se, kun tunnen nämä ihmiset ainakin jotenkin ja siksi he tuntuvat niin hauskoilta pelleillessään yleisölle.

Osasin kerrankin tyhjentää taskukamerani aiemmista videoista, joten sain kuvattua pääkohdat koko Lintusalon tämänvuotisesta Wappubrunssista. Koska oli kiire saada video heti nettiin, video ei ole mikään taidonnäyte (seli, seli), mutta lämpöä tunsin, kun sitä kuvasin. Ja ainakin tunnelma varmaan tästä välittyy.

Kun kaupungeissa mennään teatteriin tai konserttiin ammattilaisten esityksiä seuraamaan, täällä maalla tehdään taidetta itse. Lähes joka talossa asuu jonkin sortin taiteilija.

Tässä sikermä saaristolaisten esityksistä: Lintusalon Wappubrunssi.

Kävin aamu-uinnilla

Tänä aamuna laituri oli peittynyt kuuraan ensimmäisen kerran tänä syksynä. Kävin uimassa. 

Löysin matsutaken!

Ehdin juuri ajatella, että nyt jos koskaan täällä pitäisi olla matsutakeja. Ja sitten, siinä se oli, vanhan metsätien reunassa. Täydellinen yksilö. Kuin suoraan sienikirjasta.

Tutkin ympäristön, mutta muita matsutakeja ei näkynyt. Ihan varmasti käyn huomenna läpi koko metsän suurennuslasilla!

Tässä vielä lisää kuvia matsutakesta ja muistakin sienistä, mitä osui koiria lenkittäessäni eteen metsäpolulla:

Miten matsutaken raskii syödä?? Voiko sen palsamoida?